Yläpohjan lisäeristäminen on usein helppo ja taloudellisesti kannattava toimenpide. Erityyppisissä rakennuksissa katon lämpöhukan suhteellinen merkitys vaihtelee. Seuraavassa on esitetty tyypillisiä arvioita rakennuksen lämpöhäviöiden osuuksista.
Erityisesti kerrostaloissa katon lämpöhukan suhteellinen osuus vaihtelee paljon kattopinta-alan suhteessa rakennuksen korkeuteen (vrt. matala ja leveä <–> kapea ja korkea talo). Vaikka katon lämpöhukan osuus koko lämmönkulutuksesta olisi pieni, sen lisäeristäminen voi olla taloudellisesti kannattava toimenpide.
Kerrostalo
Rivitalo
Yläpohjan lämpövuotoon voivat viitata myös seuraavat merkit:
- jääpuikkoja syntyy räystäille talviaikaan tavanomaista enemmän myös pakkaskeleillä.
- keskitalvella pakkaskeleillä sulat laikut katolla (huom. keväällä aurinko tekee laikkuja, mikä on normaalia).
Räystään alapinnalle syntyvät jääpuikot voivat viestiä myös yläpohjan heikosta tuuletuksesta, jolloin kosteus tiivistyy vesikaton alapuolelle.
Katon lämpöhukan vähentäminen
Katon lämpöhukkaa saadaan vähennettyä tehokkaasti lisäeristämällä rakennuksen yläpohja. Yläpohjalla tarkoitetaan vesikaton ja ylimmän kerroksen sisäkaton välistä rakennetta. Lisäeristämisessä on tärkeää huomioida, että yläpohja pääsee tuulettumaan lisäeristyksen jälkeen. On myös tärkeää havainnoida olemassa olevan eristeen ja rakenteiden kuntoa ennen lisäeristämistä. Katso ohjeita lisäeristämisestä Oulun rakennusvalvonnan laatimasta ohjekortista. Oman talosi rakennusvuoden pohjalta räätälöityjä ohjeita rakenteiden kunnon tarkastamisesta löydät Hometalkoot-sivustolta.
Tasakattojen eristepaksuutta ei yleensä voida lisätä, joten eristyksen parantaminen vaatii joko eristeen vaihtamisen tehokkaammin eristävään materiaaliin tai kattorakenteen muuttamisen.
Taloudellinen kannattavuus
Yläpohjan lisäeristäminen yleensä taloudellisesti kannattavaa, jos nykyinen eristystaso on heikko. Eristystaso on tyypillisesti rakennuksen rakentamisajan vähimmäisvaatimuksen mukainen. 70-luvulla, ja tätä vanhemmissa rakennuksissa eristystaso on useimmiten melko huono. Myös 80- ja 90-luvuilla rakennettujen talojen yläpohjien eristyksessä on merkittävästi parantamisen varaa. Kannattavuuteen vaikuttavat lisäksi lämmön hinta ja lisäeristämisen helppous. Esimerkki kannattavuudesta löytyy Oulun rakennusvalvonnan ohjekortista.